Agiliitoa

 Tänään oli Vappulan agilityn jatkokurssi 2:n viimeinen kerta. Suoritettiin jopa 11 esteen rata. Kaikki meni muuten aivan mainiosti, mutta Vappu aristeli usean hypyn suorittamista tiettyyn suuntaan hallissa. Edellisellä kerralla se säikähti keinun kolahdusta, hyppyesteellä ollessaan menossa juuri samaan suuntaan. Toiseen suuntaan hyppiessä, ei mitään ongelmia. Tilannetta on kotioloissa vaikea simuloida kun ei ole hyppyesteitä eikä mitään, mistä kuuluisi samanlainen kolahdus. (Ohjaaja ehdotti pientä altistusta kolinalle ja palkkaamista, että trauma unohtuisi)
Noh, jospa sitä seuraavalla jatkokurssilla pääsisi taas treenaamaan samaa tilannetta ja Vappukin reipastuisi.

Paikka auringossa

Agility vei Vapusta mehut mutta hyvin se silti jaksoi vielä illan riehua ja riekkua Taikan kanssa.

Optinen illuusio á la Taika, Velhon tytär

Taika on kova protestoimaan. Jos se kokee olevansa väärällä puolen koira-aitaa, eli esimerkiksi kun Vappua viedään ulos, niin alkaa semmoinen ikinävikinä että luulis meillä olevan minisikoja.

Samoten, jos siltä alkaa leikata kynsiä ... sakset ei kerkeä ees koskea tassua kun alkaa korvia vihlova huuto "aijajiajiajiajiajiaijiiiii... täällä tapetaan koiria!!!"

Auta armias jos nostat pentupalleron syliin pihalla sen mielestä väärään aikaan: "änönönönönökähhähä-vvvvviiiiiiu!" Ja taas kerätään kummaksuvia katseita naapurin rouvalta että pahoinpidelläänkös sitä lemmikkiä ...

Ja voisin vaikka väittää, että Taika on hoksannut Vapun lopettavan leikin jos kuuluu vikinää. Eräänkin kerran pentu on häntä suorana painellut lelu suussa piiloon, vinkaistuaan ensin vähän malliksi :D