Vauhtivaihde silmään

Vappu otti Taikan tosi hyvin vastaan. Sillä on aivan uskomattoman kärsivällinen asenne pentuun. Ei ole kuulunut yhtään murinaa jos Taika ottaa lelun, puruluun tai änkeää Vapun ruokakupille. Korvassa ja pyllykarvoissa saa roikkua ja murista, pentu saa repiä korvaa kun Vappu nukkuu, saa viedä lelun suusta ja silloinkin jos käsken Vapun istumaan paikalle ja Taika ärrää ja purraa kirsussa kiinni niin Vappu istuu kuin tatti!

Välillä tuntuu että Vappua pitäisi rohkaista komentamaan pentua..  Ainoastaan jos Taika roikkuu minun housunlahkeessani, silloin Vappu saattaa komentaa pennun irti. Muulloin ei ole mitään vastaavaa tapahtunut.
Välillä kun koirat leikkivät, Vappu innostuu hieman liikaa ja vauhtia tulee niin paljon että se on jo vaarallista, silloin joudun hieman puuttumaan tilanteeseen ja hidastamaan tahtia mutta muuten nuo kyllä kisuavat keskenään vallan mainiosti. Taika tosin yrittää kiivetä sohvalle ja säkkituolin kautta on siinä onnistunutkin muutaman kerran. Silloin saa olla tarkkana että pikkukaveri ei muksahda lattialle. :)