Juhannuksen Taikaa

 Kävimme juhannusta viettämässä mökillä pohjoisessa ja kuten kuvista näkyy, koirat nauttivat täysillä :)

 Ensimmäisen päivän Taika hieman aristeli menoa ja pysytteli visusti pohkeessa kiinni. Jos meno alkoi hirvittää, pentu hyppäsi muitta mutkitta syliin. Reissu teki hyvää Taikan itseluottamuksen kasvamiselle, koska tapasimme kaksi isokokoista koiraa, joista toinen oli kanssamme mökille koko reissun ajan, sekä paljon uusia ihmistuttavuuksia. Rapsutukset olivat siis taattu!

 Taika arasteli mahtavan kokoista, isoa vaaleeta, Touho-poikaa aluksi, mutta loppujen lopuksi niistä tuli paremmat kaverukset kuin Vapusta ja Touhosta. Vappu näytti Touholle selkeästi, että sen hännänalusta on turha tulla tutkiskelemaan, ja gentlemannina Touho jätti Vapun omiin oloihinsa.

Touhosta tuli Taikan juhannusheila

 Taika oli utelias ja putosi kahdesti kapeaan, mutta syvään ojaan. Ketterästi pentu kiipesi myös kiipelistä pois ja tahti jatkui samanlaisena kuin ennen pudostusta ^^

Vappu varmistaa ylöspääsyn

"Painitaanko vähän?"

"Oi ku kivaa"

"Jihuu!"

 Koirat saivat juoksennella irti käytännössä koko juhannuksen ajan. Välillä vauhtiviikarit oli "pakko" ottaa sisälle mökkiin, koska muuten ne eivät olisi malttaneet nukkua lainkaan!! Aamuisin pisulle piti päästä normaaliin aikaan seitsemältä, mutta ruokaa tultiin vaatimaan ensimäisenä aamuna 7.30, sitten 8.30 ja viimeisenä aamuna 9.30 :D

Tänään aamulla herätyskellon soidessa emännän oli pakko jalalla tökkäistä kerällä ollutta Vappua, varmistaakseen että se on vielä elossa, koska pää ei noussut eikä korvakaan värähtänyt vaikka sängystä nousi!!

Riemua