Taikan mörkökausi on kyllä ihan huipussaan. Ainakin siltä tämän illan lenkin jälkeen tuntuu. Teini-ikäinen pentupalleroni teki varmaan jarruttelun ja panikoinnin tähänastisen ennätyksensä. Jokaista vastaantulijaa piti tutkailla erityisen huolellisesti pusikossa (niin pitkälle kuin piuha antoi myöten) istuen, häntä koipien välissä ja korvat päätä myöten....
Ja että homma ei menisi liian helpoksi, osa Taikan paniikkimielialasta tarttui ilmeisesti myös Vappuun, joka alkoi sekin tienristeyksissä osoittaa mieltään korvat pystyluimussa kuono koholla ja häntä maata myöten...
*Huokaus*
Eipä siinä sitten muu auttanut kuin yrittää mahdollisimman iloisella äänellä puhella mukavia ja nameilla houkutella. Vappu kun huomasi, että herkkuja oli tarjolla, alkoi käyttäytyä NIIIN kiltisti kun osaa ja kulki sitten pohkeessa kiinni tuijottaen kättä ja taskua vuoronperään.... :D No ei siinä mitään, hyvä että Vapun kävely sentään sujui.
Loppumatkasta päätin sitten napata Taikan syliin kun ei namit kelvanneet ja koira myyrti maata pitkin ihan vain jotakin pakopaikkaa etsien. Ja tässä tilanteessa meitä vastaan oli tulossa lenkkeilijä - parinsadan metrin päässä. Siinä sitten Vappu sivulla istui ja Taika sylissä pää pyörien ihmetteli juoksijan menoa. Laskin Taikan hetken päästä maahan ja koetin innostaa sitä kävelemään reippaasti, kehuin kovasti ja namia tarjosin. Kaikki meni ok siihen asti kun kulman takaa tuli seuraava vastaantulija.... Ja sama ralli uusiksi.
Väsymystynyt panikoira |
Turbo-poski |
Päiväsaikaan onneksi ei ole ihan tämmöistä mutta nämä pimeät illat tekevät vissiin tepposet pikkukoiran mielikuvitukselle...
Mökillä sattui semmosta kummaa, että Vapun poski ja kuonon yläosa turposivat. Turvotuskohdat eivät olleet kovia eivätkä kosketusarkoja. Ajattelin, että Vappua on varmaan joku ötökkä syönyt tai sitten se on saanut allergisen reaktion liiasta mustikoiden ja variksenmarjojen syönnistä. Melkein annoin sille kyytabletin puolikkaan, mutta koska hyrdokortisoni ei ole hyväksi koiran elimistölle (rasittaa ruoansulatuskanavaa ja maksaa), päätin antaa tilanteen rauhoittua itsekseen ja niinpä se tekikin. ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti