Koirulit olivat viikon päivät hoidossa emännän vanhempien luona, kun itse isäntäväki lomaili etelän lämmössä (jos joku joskus harkitsee Kroatiaa matkailukohteena niin suosittelen lämpimästi! ). Viikko oli todella raskas tytöille, kotonahan ne nukkua posottavat pitkät pätkät päivisin oli siellä kotona emäntä tai isäntä tai ei kumpaakaan. Hoitopaikassa kuitenkin sattuu ja tapahtuu kokoajan jotain niin että pienen paimenkoiran täytyy olla päivystämässä jokaista liikettä ja kuka tuli ja mihin se meni ja mikä ääni tuolta kuului ja miksi se ei tullut jo takaisin??? Muutenhan noilla menee hoidossa vallan mainiosti, jos päivystystarvetta ei oteta huomioon... Niin ja onhan siellä toki se mokoma induktioliesi.
Äitini oli alkanut laittaa ruokaa, ovi oli ollut auki aidatulle pihalle niin yllätys yllätys, Vappu oli induktiolieden äänen ahdistamana päättänyt ottaa hatkat. Aidatulta pihalta pääsee pois jos tarpeeksi kovasti haluaa :(
Onneksi Vappu oli juossut vain pihalla puuhastelleiden isän ja veljen luo ja pyrkinyt siellä syliin piiloon kamalaa induktioliettä...
Summa summarum, viikko hoidossa vei koirilta viikon "toipua". Kotiin päästyään ne käytännössä nukkuivat viikon :D Lenkillä kyllä käytiin ja ruokaa oltiin vailla, mutta mitään leikkimiseleitä tai muita ylimääräisiä liikkuja saatiin odottaa viikko. Ekana päivänä ei edes postimies herättänyt neitejä päiväuniltaan :D
Nyt tässä ollaan jo tasaannuttu ja leikkiä haastetaan ihan normaalilla tavalla. Muutamat "kotiintulorallit" on jo nähty ^^
Viime viikonloppu oli sitten emännän kannalta yhtä näyttelyä. Perjantaina kävin nimittäin ystäväni kanssa hänen ja hänen koiransa ensimmäisessä Match Showssa, josta palattiinkin oikein pokaalien kanssa kotiin! Sinisten pentujen kolmas oli aloittelijan ensimmäinen sijoitus eikä varmasti jää viimeiseksi, sen verta innoissaan oli niin ystäväni että minä :) Lauantaina ja sunnuntaina olikin sitten Kansainvälinen koiranäyttely, jossa piti käydä katsastamassa menoa ja meininkiä. Koirat jätin kotiin ihan siksi että saisin itse keskittyä täysillä näyttelyhumuun. Tarttui sieltä uusien ideoiden lisäksi vähän tavaraakin kojuista mukaan :) Kunnollinen karsta löytyi 8 eurolla, tarpeeksi harvapiikkinen kampa Taikan korvatakkujen selvittelyyn sekin 8 eurolla ja Taikalle oikea näyttelyhihna 10 eurolla. Ei paha saalis ainakaan emännän mielestä ^^
 |
| Suuret soppailut |
Nuo Taikan korvakarvat menevät vieläkin ihan vanuksi jos niitä ei harjaa vähintään joka toinen päivä. Muistan että Vapun karva muuttui ensimmäisen karvanlähdön ja sitä seuranneen juoksun jälkeen semmoisesta pentuvanusta sileäksi aikuisen karvaksi. Vapun korvakarvat eivät nimittäin vanutu lainkaan, vaan pysyvät sileinä ja silti pehmeinä. Taikan karva on muualta karkean tuntuista, mutta nuo korvakarvat ovat semmoista "höttöä" Mietin, että meinaakohan tuo muuttua ollenkaan samanlaiseksi helppohoitoiseksi kuin Vapulla. Muutaman kerran olen joutunut saksilla leikkelemään pahimpia takkuja auki, kun ne olivat niin lähellä ihoa, että niitä ei yksinkertaisesti millään saanut enää selviksi :(
Keskiviikkona käytiin Taikan kanssa reenaamassa agia ihan kahdestaan vapaavuorolla. Kyllähän tuo tyttö taas yllätti minut ihan täysin taidoillaan! Ekaa kertaa mentiin keppejä ilman hihnaohjausta ja Taika suoritui 6 kepistä heti kertaheitolla.. Pystyin jo yhdistämään hypyn ja kepit, eka kertaa sekin. Menin myös rataa, jossa yli hyppy, takaakierrolla hyppy, putki ja rengas. Kaikki ihan suoriltaa ja oikein. O_o
Taika seurasi ohjausta tarkasti ja hyppy takaakierrollakin onnistui yli odotusten, koska laitoin tarkoituksella putken suun houkuttelevasti siihen lähelle. :D
Agin treenaamisen lisäksi olin ottanut näyttelyhihnan mukaan ja loppuajasta treenattiinkin sitten seisomista, ravaamista ja pöydällä oloa. Maassa suoritettavat hommat Taika hoitaa ihan mallikkaasti, mutta pöydällä seisominen ei ole sille vielä kovin tuttua. Taika pistää hännän koipien väliin ja selän kyyryyn, ei ihan ideaalinen näyttelyposeeraus :D Koetin kovasti rohkaista sitä seisomaan reippaasti pöydällä ja harjoitusta se vielä vaatii ^^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti