I Love Candy!

Löytyipä kaupan hyllyltä uus aivan ehdoton nami-herkku-suosikki, nimittäin Pedigree Cheesy Bites Lenkeillä niin Vappu-ahmatti kuin nirsomman puoleinen Taikakin välillä jäävät oikein tuijottamaan taskua kun tietävät, että näitä on mukana. Ja kun kotiin päästään ja tytöiltä otetaan pannat pois, jäävät ne silti eteiseen itsepintaisesti odottamaan, että saiskos vielä yhden semmoisen namin kiitos?
Nyt on ollut jo pidempi treenaustauko molempien kanssa, pitäisi taas alkaa jotain hommaa noille keksimään... Ongelmaksi on muodostunut se, että emännäntottero on ehdollistanut molemmat samalle äänelle, eli naksuttimelle. Siten treenaaminen sisätiloissa vain toisen kanssa on aika hankalaa.. Olisi kiva tietää, onko joku onnistunut kahden tai useamman koiran yhtäaikaisessa treenaamisessa suhteellisen pienessä tilassa niin, että vain toinen reagoi palkkaamiseen. Tai siis käyttääkö joku naksuttimen lisäksi jotain toista toimivaa äänimerkkiä?

Lumen tulo sai tyttöjen päät taas ihan sekaisin :) Pihalla on vaan niiiiiiin kivaa nuuskuttaa menemään kuono lumiaurana :D Taika varsinkin kunnoustautuu tässä toiminnassa ja sen kuonon päällä onkin semmoinen pieni lumikeko kokoajan kun ulkona kuljetaan. Vappu taas riehaantuu tämän tästä haastamaan leikkiin niin siskoa kuin taluttajaansakin. Kyllä talvi on hauskaa!

Eilen iltalenkillä meidän edestä, noin kymmenen metrin päästä meni pyörätien yli rusakko. Vapun häntä nousi tikkinä pystyyn ja Taika vilkaisi minua ja aloitti saman itkukonsertin, mitä se pitää meidän lemmikkikanille (joka siis asustaa vanhempieni luona). No pakkohan sitä pitkäkorvaa oli hetki seurata ja jäljestää kuin vainukoira ikään. Eniten minua vain huvitti tosiaan Taikan käytös, se ihan selvästi tunnisti hyppelehtijän samanlaiseksi kuin Minttu-kani ja yritti kovasti päästä leikkimään sen kanssa ja kun ei päässyt niin itkuhan siitä tuli. ^^

Ainiin, Vapun peräpääongelmat jatkuivat sittenkin sen eläinlääkärikäynnin jälkeen, joten kävin hakemassa lääkärin määräämän reseptilääkkeen apteekista. Kaksi kertaa päivässä laitettiin Canofite vet:iä tulehtuneelle iholle (tuo on siis korvatulehduslääkettä oikeasti) ja nyt vaikuttaa siltä, että kuuri tepsi. Punoitus on laskenut, eikä Vappu pyri enää nuoleskelemaan itseään. :)

Huomenna olisikin joulukuu... ja lähtölaskenta alkaa :) Meillä tulee nimittäin muutto tästä asunnosta tämän vuoden loppuun mennessä.. ensin väliaikaisasumukseen kuukaudeksi ja sitten toivottavasti paaaaaljon pitkäaikaisempaan asumukseen (nimittäin ikiomaan <3) Saa nähdä miten tytöt suhtautuvat laatikkoelämään ja maisemanvaihdokseen ^^