Terassikelit

Meillä avattiin terassikausi virallisesti tänään. Suomeksi siivottiin parveke, laitettiin sinne mukava terassimatto ja vietiin monta kuukautta sisällä hoivatut ja varjellut yrttitaimet ulos. Kalusteita ei sitten ihan saatu tänään, mutta kyllä nekin pian tuonne tiensä löytävät.
Koirulit nauttivat täysillä muutamasta lisäneliöstä. Auringonpaisteessa oli mukava köllötellä ja painia kaverin kanssa.

"Kiva tää matto"

Auringonpalvojat

Taika nuuskutti innokkaasti joka nurkan ja maisteli kaikkea mitä löysi. Taika on lenkeilläkin alkanut melkoiseksi nuuskuttelijaksi. Aina saa odotella neitiä kun sillä on kuono puskassa mistä on löytynyt jotain tosi mehukasta haisteltavaa... Kai se kuuluu tuohon ikään ^^

Parvekkeelle viedyt yrttitaimet saivat toki osansa Taikan loputtomasta uteliaisuudesta. Selkäni käänsin ja heti oli kuono mullassa. Tais rosmariinit maistua Taikallekin, koska muutama siitä hävisi heti kättelyssä.

"Nämähän oli tarkoitettu sit mulle..."

Iltalenkillä heiteltiin Vapulle taas frisbeetä. Tällä kertaa sekä isäntä, että emäntä otti juoksukisat Vapun kanssa frisbeen perässä. Ei riittänyt kunto, 8 metrin etumatkalla Vappu nappasi lelun joka kerta.. Niin ja häntäkärpänen juoksi toki perässä karvoja suustaan kakoen ^^

Terassikauden avauksen kunniaksi päätettiin sitten olohuonettakin sisustella uusiksi, eli vaihdettiin vähän järjestystä. Ennen sohvan vieressä ollut säkkituoli, joka toimi Taikan ponkaisualustana sohvalle, sai lentää varastoon. Koirat oli rei'ittäneet sen siiviläksi ja styroksipalloja on saatu keräillä milloin mistäkin...
Noh, me tietysti ajattelimme että nytpä ei Taika pääse enää sohvalle...

Väärin luultiin. Aikansa sohvan vieressä varpaillaan hypittyään (siis oikeasti, kuinka monen koira on varpaillaan??) Taika otti vauhtia ja pomppasi sohvalle. Siis todellinen kenguru! Täytyy johtua noista takajalkojen hyvistä kulmauksista moiset ponnistusvoimat ^^



Kaiken tämän iloisen arjen keskellä saimme myös pysäyttävän ja todella surullisen uutisen. Vapun peilikuva-sisko Hippu - on poissa.
Asiaa ei oikeastaan vielä voi edes käsittää. Ja se vetää niin sanattomaksi, että.. niin.
Ajatukseni ovat Annen ja Teukan luona. Mikään ei voinut valmistaa teitä tähän.